Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kulttuurikylpy

Lisätty 29.01.2018

Kulttuurivoimalan Kulttuurikylpy on tarkoitettu edistämään maahanmuuttajien suomen kielen taitoa ja sillä haetaan kulttuurien välistä kohtaamista ja vuorovaikutusta. Eri maista tulleet ihmiset, suomalaiset mukaan luettuna, oppivat toinen toistensa kulttuuriperintöä hyvässä hengessä vertaisoppimisen menetelmin. Kävin tutustumassa Kulttuurikylvyn toimintaan kahden päivän ajan.

 

Tiistai, 23.1.2018

 

Aamulla Kulttuurikylvyssä puhutaan Suomen presidenttiehdokkaista. Vaalit ovat pian ja jotkut kylpyläisistä ovat äänioikeutettuja. Sananvaihto on yhtä kovaa kuin silloin kun kantasuomalaiset puhuvat ehdokkaista – lähinnä siksi etteivät kylpyläiset tunne ehdokkaita ja täällä heille selvitetään millaisia asioita kukin ehdokas ajaa.

Ohjaajan mukaan tämän hetkinen ryhmä osaa suomea jo varsin hyvin. Muutoin poliittisista asioista ei edes puhuttaisi, vaan opastus lähtisi täysin alkeista. Osa maahanmuuttajista opiskelee tällä hetkellä suomen kieltä koulussa ja ovat täällä harjoittelussa treenaamassa puhetta ja perinteistä kanssakäymistä. Kulttuurikylpy toimii kohtaamispaikkana sekä vapaampana oppimispaikkana, ja sen avainasemassa ovat vertaisohjaajat.

 

Suurin osa kylpyläisistä on ollut Suomessa yli viisi vuotta, jotkut yli kymmenenkin, mutta pieni osa vain reilun vuoden. Heidän koulutusasteensa vaihtelee; jotkut ovat käyneet kotimaassaan lukion ja haaveilevat yliopisto- tai ammattikorkeakoulutuksesta sitten kun paikallinen kieli on tarpeeksi hyvin hallinnassa. Osa on töissä huoltoaloilla kuten siivoajina, yksi etsii töitä bussinkuljettajana. Ihmisiä tulee Kulttuurikylpyyn paljon eri maista, tällä hetkellä heitä on mm. Somaliasta, Irakista, Afghanistanista, Eritreasta ja Palestiinasta.

 

Yleensä Kulttuurikylpy aloittaa aamunsa selkokielisillä uutisilla ja muilla konkreettisilla ajankohtaisilla asioilla internettiä ja suurta näyttöä apuna käyttäen. Samalla opetellaan yhteiskunnallisia ja kulttuuriin liittyviä termejä ja sanoja. Esimerkiksi presidenttiehdokkaista puhuttaessa puhutaan myös hieman oikeistosta ja vasemmistosta, ilmaisesta koulutuksesta, uskonnonvapaudesta ja muusta sellaisesta – yksinkertaistettuna pähkinänkuoressa, mutta pääasia on että heikomminkin suomea osaavat kylpyläiset saavat jonkinlaista käsitystä siitä millainen maa Suomi on asua. Ruokatunnin jälkeen homma on aikalailla yleistä juttelemista suomeksi. Kulttuurikylvyn sääntöihin kuuluukin toisten kunnioittamisen lisäksi muun muassa se, että kaikkien tulisi puhua suomea, tai edes yrittää. Rento jutustelu on tärkeää, koska perus keskustelutaitojaan täällä ollaan hakemassa. Parhaiten suomea osaavat heittävät jo huultakin hyvin luontevasti. Osa ihmisistä opettelee samalla neulomaan lämpimiä vaatteita.

 

Keskiviikko, 24.1.2018

 

Yöllä on tullut lunta. Osa porukasta alkaa lumitöihin, osa jatkaa kutomista. Kylpyläiset ovat oppineet tekemään lumitöitä Kulttuurivoimalassa  ollessaan ja tekevät niitä ihan mielellään. Työn teosta ei puutu intoa ja homma onkin nopeasti valmis. Alussa kolan käytön opettelu oli hankalaa, mutta melko nopeasti homma on runsaslumisen talven aikana alkanut luonnistumaan. Miehiä naurattaa.

 

Seuraavaksi on taas vuorossa selkokieliset uutiset. Uutiset pysäytetään aina vähän väliä ja ohjaaja selittää avainsanoja. Jos joku ei ymmärrä uutisten pointtia, uutiset pysäytetään ja ohjaaja selventää. Ihmiset juovat teetä ja tunnelma on varsin rento, ei lainkaan kuten koulun penkillä. Ruokatunnin jälkeen jutustelun lomassa ohjaajat muun muassa esittelevät kylpyläisille mitkä paikat Suomessa työllistävät tällä hetkellä parhaiten ja mille aloille työvoimaa kaivataan. Joltain kylpyläiseltä on hajonnut puhelimesta näyttö ja ohjaajat neuvovat mistä liikkeestä kannattaisi kysellä korjausta. Kylpyläisiä siis autetaan myös arkipäiväisissä asioissa ja rennossa ilmapiirissä ohjaajilta on helppo kysyä neuvoa arkisiinkin asioihin, oli kyseessä sitten auton tai puhelimen huolto, virastoasiat tai jonkin tietyn paikan etsintä.

Kulttuurikylvyn osallistujakunta vaihtuu suhteellisen usein. Kouluharjoittelijat ovat kylvyssä viikkoja, te-toimiston kautta tulevat kuukausia.Tästäkin syystä toiset kylpyläiset osaavat suomea paremmin kuin toiset, mutta paremmin osaavat myös neuvovat toisia mielellään, varsinkin jos lähtökohtainen äidinkieli on sama. Ihmiset tutustuvatkin Kulttuurikylvyssä paljon myös oman kotimaidensa kansalaisiin, joita eivät tunne entuudestaan.

 

Pidempiaikaisten osallistujien kehitys on ollut suurta. Rento ilmapiiri ja jutustelu tekee tehtävänsä; ihmiset puhuvat muutaman kuukauden jälkeen jo selkeää suomea ja morjenstavat ja iskevät juttua ihan samoin kuin kuka tahansa suomalainen. Uudet ihmiset ovat tullessaan hieman arkoja, mutta kauaa kylvyssä ei tarvitse aikaa viettää kun meno jo lunkistuu ja hymy alkaa olla herkässä.