Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Oulussa on hienoja patikkareittejä metsäretkille

Lisätty 06.11.2016

"Oulussa on viime vuosina käyty voimakastakin keskustelua tuleeko rakentamattomia metsiä jättää kantakaupungin tuntumaan (esim. Hietasaari) tai tarvitaanko suojeltuja metsiä 20 kilometrin säteellä keskustasta (Sanginjoen ulkometsän suojelukysymys). Toivoisinkin, että entistä useampi oululainen lähtisi tutustumaan Oulun lähistön mukaviin retkeilypolkuihin esimerkiksi Sanginjoelle ja Pilpasuolle."
- Kalle Hellström

 

Ouluun muuttaa paljon nuorta väkeä opiskelujen ja työn perässä. Pohjois-Suomen maaseudulta tulevat ehkä ajattelevat, että kunnon luontoa on vasta kauempana kaupungista, ehkä Syötteellä, Rokualla, Kuusamossa… Niihin tutustumiseksi pitää nähdä vaivaa, matkustaa kauas, varata majoitusta, suunnitella reissu hyvin etukäteen. Moni on vasta toisen tai kolmannen polven kaupunkilainen. Monella on ainakin suvun kesäpaikka maaseudulla. Ehkä tämän vuoksi kaupunkiluonnon arvostus ei ole niin suurta kuin vaikka pääkaupungissamme tai maailman metropoleissa. Kun jostakin asiasta on puutetta, sen arvostus kasvaa. Oulussa on viime vuosina käyty voimakastakin keskustelua tuleeko rakentamattomia metsiä jättää kantakaupungin tuntumaan (esim. Hietasaari) tai tarvitaanko suojeltuja metsiä 20 kilometrin säteellä keskustasta (Sanginjoen ulkometsän suojelukysymys). Toivoisinkin, että entistä useampi oululainen lähtisi tutustumaan Oulun lähistön mukaviin retkeilypolkuihin esimerkiksi Sanginjoelle ja Pilpasuolle.

Ensikontaktini Sanginjoen metsiin on 80-luvulta. Vanhempieni kanssa lähdettiin sinne marjaan ja mustikoita löytyi helposti sangollinen. Lemmenpolun varressa kalaakin koetin isäni kanssa narrata ja Isokankaalla käytiin umpihankihiihdolla talvipakkasella. Isäni sai varmaan vastapainoa vaativalle lääkärintyölleen ja olihan se mukavaa perheen yhteistä tekemistä. Kouluttauduin sittemmin ympäristöalalle ja metsiä katsoo nyt hieman eri silmin, mutta edelleen Sanginjoen metsät näyttävät oikeilta metsiltä Oulun seudun mittakaavassa, jossa suojeltua metsämaata on hyvin vähän ja metsien ikärakenne varsin nuori. 

Hyötyajattelu vallitsee edelleen vahvasti Pohjois-Suomessa: metsää ei sovi jättää lahoamaan pystyyn. Luonnon itseisarvoa ei osata ymmärtää. Metsissä elää paljon uhanalaista eliölajistoa ja ne vaativat säilyäkseen hakkuilta rahoitettuja metsäalueita. Oulun kaupunkikin voisi osallistua suojelutalkoisiin. Ehdotettu ja valtuustossa kesällä 2014 kaatunut esitys n. 1150 hehtaarin suojelualueesta Sanginjoella olisi vain 6% Oulun kaupungin metsäpinta-alasta. Olisi myös hienoa, että näinkin lähellä kaupunkia olisi vanhaa metsää, jossa kulkija voi aistia miltä metsämme ovat näyttäneet vielä muutama sata vuotta sitten.

Sanginjoen metsissä kulkiessa ihastelen aina kuinka puhdas ilma siellä on, kun tulee kaupungin katkusta. Ja varsin hiljaista siellä myös on, varsinkin syksyllä ja talvella. Sanginjoen ulkometsän 2500 hehtaarin alueen omistaa Oulun kaupunki ja siellä on 3 eripituista retkeilyreittiä. Pisin on Isokankaan 10 km pituinen polku. Se kulkee mm. Isokankaan harjumaastossa, jossa on kuivaa jäkäläkangasta. Se on suosittua sienestysaluetta. Reitti kulkee Asmonkorven pienen aarnimetsän halki ja yhtyy Korpilammen kiertävään n. 2 km Riistapolkuun ja 5 kilometrin pituiseen Kalimeen polkuun. Kalimeen reittiin voi lähteä tutustumaan Kuparisenpolun päästä Myllykoskelta tai Kalimeenlammen itärannalta, jossa on tulipaikka. Reitti seurailee Kalimeenojaa ja tarjoaa kauniita näkymiä. Reitti palaa lähtöpaikkaan Ison Polvikankaan läpi, jossa on komeaa vanhaa kuusikkoa. Jopa kuukkeli on kelpuuttanut tämän metsän asuinpaikakseen.

Myllykosken laavu

 

Sanginjoen metsissä on jo nyt luontoarvoja hyvinkin yhtä paljon kuin eteläisen Suomen kansallispuistoissa. Metsiä ei ole hoidettu ihan niin tehokkaasti kuin ympäröivillä yksityismailla, mikä on mahdollistanut niiden luonnontilaistumisen. Alueen metsissä elää runsas petolintulajisto, mm. pöllöjä ja haukkoja. Pohjoisten taigametsien lintulajistoa tulevat bongaamaan turistit ympäri maailmaa, erityisesti Länsi-Euroopasta.

Sieniretkellä Sanginjoella syyskuussa 2016

 

Oululaiset luontojärjestöt ovat yli 10 vuoden ajan koettaneet tuoda suuren yleisön tietoisuuteen Sanginjoen ulkometsän luontoarvoja ja virkityskäyttömahdollisuuksia. Tämän edistämiseksi koottiin keväällä 2015 kaupunginkirjastolle luontokuvanäyttely ja tämän vuoden syyskesällä järjestöt pitivät avoinna Loppulan entistä metsänvartijan taloa 7:nä viikonloppuna. Talolla oli luontoaiheista tekemistä, retkiä lähimaastoon ja kuvanäyttely. Toiminta Loppulassa saanee jatkoa kesällä 2017. Sanginjoen ulkometsä on myös Suomen luonnonsuojeluliiton Sata luontohelmeä -kohde. Siinä tuodaan esille hienoja, uhattujakin luontokohteita ympäri Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Lähde tutustumaan tähän yhteiseen metsäämme: jokainen oululainen omistaa aarin Sanginjoen ulkometsää!     

Lisätietoa Oulun retkeilyreiteistä: http://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/oulun-luontopolut-ja-suojelualueet                  

Kalle Hellström

 

 

Kalle Hellström on oululainen biologi ja ympäristöaktiivi. Hän on ollut mukana Suomen luonnonsuojeluliiton paikallistoiminnassa lähes 20 vuoden ajan. Hän on ollut mukana Sanginjoki- ja Hietasaari-liikkeissä useiden vuosien ajan. Uudempana luottamustoimena on Hietasaaren Palstaviljelijät ry:n puheenjohtajuus vuodesta 2014.