Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Terveisiä yhteisötalo Maltasta

Lisätty 29.02.2016

"Kaksi vuotta sitten (29.11.2013) valmistunut yhteisötalo Helsingin Malta on monessa suhteessa tienraivaaja. Massiivinen kymmenkerroksinen kerrostalo on asukkaiden itsensä rakennuttama. Toiseksi se on luonteeltaan kollektiivi. "
- Leena Hietanen

Kaksi vuotta sitten (29.11.2013) valmistunut yhteisötalo Helsingin Malta on monessa suhteessa tienraivaaja. Massiivinen kymmenkerroksinen kerrostalo on asukkaiden itsensä rakennuttama. Toiseksi se on luonteeltaan kollektiivi. Talon pinta-alasta yli puolet on yhteisiä tiloja, joissa tehdään muun muassa yhdessä ruokaa. Kolmanneksi talo saatiin pystyyn ilman pankkilainaa, sillä pankit kieltäytyivät rahoittamasta hanketta, jolta puuttui perinteinen grynderi. Talo on Koti Kaupungissa-yhdistyksen pilottiprojekti, joka aloitti Helsingissä yhteisötalorakentamisen. Nyt kaupunki varaa jo kaavoituksessaan vuokratontteja yhteisötaloille. 

Suomalaisen asuntorakentamisen kivijalka on sen ainutlaatuisessa asunto-osakeyhtiömallissa. Luonteeltaan osuustoiminnallisena se soveltuu erinomaisesti yhteisörakentamiseen. Suomessa asunto-osakeyhtiömallia kehitti ensimmäisenä 1850-luvulla kirjailija Sakari Topelius. Lainsäädännön kehityttyä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa asuntopulan vaivaama köyhä kansa riehahti rakentamaan kaupunkikerrostaloja osuustoiminnallisesti. Monet Helsingin kantakaupungin arvorakennukset syntyivät tuona aikana asukkaiden itsensä rakennuttamina. Varsin pian 1900-luvun alkupuoliskolla rakennuttaminen siirtyi gryndereille, joiden käsissä se on pysynyt näihin päiviin saakka.

As Oy Helsingin Malta oli pitkään aikaan ensimmäinen asukkaiden omatoiminen ryhmärakennuttamishanke. Talon suunnittelu alkoi jo vuonna 2006. Helsingin kaupunki teki asuntopoliittiset linjauksensa vuonna 2009-2010, jolloin alkoi uusien asuinalueiden, Jätkäsaaren ja Sompasaaren (nykyinen Kalasatama) rakentaminen. Kaupunki siirsi satamat pois Vuosaareen ja nämä keskustan alueet jäivät vapaaksi asuntorakentamiselle. Kaupunki kaavoitti tuolloin muutaman tontin niin sanotulle kokeelliselle rakentamiselle, joista yksi vaihtoehto oli omatoiminen ryhmärakentaminen. Se tarkoitti sitä, että asukkaat muodostavat itse asunto-osakeyhtiön ja toimivat itse rakennuttajina. Perinteinen grynderi jäi siis pois kuviosta. Tällä pyrittiin etsimään läpinäkyvyyttä asuntojen hintoihin, sekä rakentamaan taloja, joissa asukkaat saavat itselleen sopivia asuntoja.

Idea syntyi pitkälti tuolloisen kansanedustaja Irina Krohnin ja hänen veljensä Petri Krohnin haaveesta rakentaa oma talo. Irinan sisar, Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Minerva Krohn lobbasi kaupungilla ideaa antaa tontteja ryhmärakennuttajille.

Näiden ihmisten ympärille syntyi Koti Kaupungissa -yhdistys, jota ryhtyi vetämään Salla Korpela. Ensimmäisen talon asunnon varaajaksi pääsi siinä järjestyksessä kuin maksoi Koti Kaupungissa-yhdistyksen jäsenmaksun 10 euroa. Yhdistyksessä oli jäseniä lähes 200, kun ensimmäisen talon rakentamista uskallettiin harkinta. Siltikin asukkaiden sitoutuminen projektiin kesti. Asukkaat ensimmäiseen taloon valikoituivat pikku hiljaa ja vaihtuvuus oli suurta. Hankaluutena oli pankkien kieltäytyminen lainoittamasta omaehtoista gryndausta, jolloin ihmisten piti ottaa talon rakentamisen riski kokonaan itsensä kannettavaksi. Tämä karsi monia halukkaita.

Kun kaupungin vuokratontti Jätkäsaaresta oli saatu, yhdistys kutsui arkkitehtikilpailun. Voittajaksi valikoitui arkkitehtuurin professori Pentti Kareojan ja hänen vaimonsa arkkitehti Heljä Herrasen suunnitelma. Talon valmistumisen kannalta ratkaiseva onnen potku oli rakennusyhtiö Hartelan kiinnostuminen projektista ja valikoituminen pääurakoitsijaksi. Hartela antoi rakennusaikaisen lainan, joka oli noin puolet rakennusbudjetista eli 10 miljoonaa euroa. Talon kokonaiskustannukset olivat n. 21 miljoonaa euroa.

Yksi syy pilottiprojektin onnistumiseen oli perustajajäsenten asiantuntemus ja sitoutuminen projektiin. Talon asukkaiden joukossa on rakennusalan ammattilaisia ja arkkitehtejä. Koti Kaupungissa-yhdistyksen kymmenen perustajaa ovat yhtä lukuunottamatta asukkaina Helsingin Maltassa. Talossa on 61 asuntoa ja 121 asukasta. Talossa asuu perheitä sukupolvittain sekä sisaruksia. Talon perusajatus tuottaa yhteisöllisyyttä on onnistunut. Talossa toimii yhteiskeittiö eli asukkaat laittavat ruokaa noin 60 hengelle kolme kertaa viikossa. Erityisesti lapsiperheet ja eläkeläiset käyttävät hyväkseen yhteisruokailua. Aterian hinta on 4 euroa aikuiselta ja lapselta 2 euroa.

Talon ikähaitari on imeväisistä eläkeläisiin. Keski-ikä on 47 vuotta. Talon viehättävyyttä on lisännyt erityisesti sen monisukupolvisuus.

Koti Kaupungissa-yhdistys aloittaa parhaillaan kahden uuden yhteisötalon rakentamista Kalasatamassa.

 

Leena Hietanen

Kirjoittaja asuu yhteisötalo Maltassa.