Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Viisas mieli

Lisätty 06.02.2021

"Tunteet kuuluvat elämämme realiteetteihin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tunteet kuuluvat usein helpoimmin manipuloitaviin ihmisen ominaisuuksiin. Tunteet nousevat hallitsemattomaksi joukkohysteriaksi kun faktat ohitetaan ja kuunnellaan ”minusta tuntuu” nostatusta. Näin on tapahtunut Yhdysvalloissa ja  näin voi tapahtua myös Suomessa."

Kari Lunnas

_ _ _

Viisas mieli

 

Yhdysvaltojen kongressin valtaus on herättänyt laajaa huolta demokratian murenemisesta valtameren takana. Onko sama edessä Suomessa? Yhtenä syynä demokratian kriisiin on pidetty (mm. HS ja YLE) hyvinvoinnin epätasa-arvoista jakautumista.

 

Mahdollisuus riittävään toimeentuloon on keskeinen hyvinvoinnin tekijä.

Monet tiedotusvälineet ja myös suomalaiset poliitikot korostavat koulutuksen merkitystä tasa-arvoisuuden toteutumisessa. Koulutus voi antaa parhaimmillaan valmiuksia tarkastella ympäristöään monipuolisesti. Koulutus yksin ei kuitenkaan takaa viisasta mieltä eikä riittävää elämisen tasoa.

 

Koulutus Suomessa on tekninen osaamistason takaaja - opettaja osaa opettaa, arkkitehti osaa suunnitella taloja, rakennusmies hallitsee rakentamisen käytännön ja siivooja tuntee siivouksen salat. Kaikilla elämän aloilla on kuitenkin myös toinen taso; moraalisen, yhteiskunnallisen, yhteisöllisen ja sivistyksellisen tason tavoite – viisas mieli.Tähän kuuluu myös kyky arvioida erilaisia näkemyksiä. Mikä takaa kyvyn nähdä faktat asioissa ja erottaa tunteet todellisuudesta? Tunteet ovat osa ihmistä. Koulutuksen ohella on tärkeää tulla otetuksi huomioon -  kokemus kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Suomessa on nähtävissä myös yhteisöllisyyden merkitys elämän kriisitilanteissa.

 

Tunteet kuuluvat elämämme realiteetteihin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tunteet kuuluvat usein helpoimmin manipuloitaviin ihmisen ominaisuuksiin. Tunteet nousevat hallitsemattomaksi joukkohysteriaksi kun faktat ohitetaan ja kuunnellaan ”minusta tuntuu” nostatusta. Näin on tapahtunut Yhdysvalloissa ja  näin voi tapahtua myös Suomessa.

 

Demokratiaan kuuluu mielipiteen vapaus ja mielipiteen ilmaisemisen vapaus. Sivistykseen kuuluu toisten mielipiteiden kuunteleminen, kuuleminen ja huomioon ottaminen. Yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluu eri näkemysten ymmärtäminen. Maailmaa voi ymmärtää, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Yhteiskunnallinen keskustelu on parhaimmillaan sitä, että pyritään edistämään asioita, ei luomaan vastakkain asettelua.

 

Yhdysvalloissa on vuosien varrella kehittynyt vastakkain asettelun kulttuuri, joka huipentui tammikuun kuudentena kongressitalon valtaamiseen. Maailman demokraattisimmaksi sanotun valtion lainsaadannön symboli sai vakavan muistutuksen siitä, kuinka tärkeää on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sopimuspohjaisen yhteiskunnan varmistaminen.

 

Yhdysvalloissa sen paremmin kuin Euroopassakaan ja muualla maailmassa ulkodemokraattisiin keinoihin turvautuminen ei ole hetken mielijohde. Kehitys on ollut hidas ja siksi osittain huomaamaton, mutta jatkuva. Sen näkyvin, mutta ei ainoa, kehitys on tapahtunut USA:ssa ja Itä-Euroopassa. Vakiintunut, mutta kehittyvä trendi näkyy joissain Aasian maissa.

 

Tarkasteltaessa demokratiaa on hyvä muistaa vallan kolmijaon merkitys (Montesquieu: Lakien henki, 1748 ). Keskittyessään vallan käyttö alkaa muistuttaa yksinvaltiutta, tänä päivänä diktatuuria. Vallan kolmijaossa valta  jakautuu lainsäädäntövaltaan (Suomessa eduskunta), toimeenpanovaltaan (hallitus eli valtioneuvosto ja presidentti) ja tuomiovaltaan (oikeuslaitos eli riippumattomat tuomioistuimet). Nämä kolme tekijää ovat toisistaan riippumattomia ja tavoitteena on estää vallan keskittyminen. Voimme tarkastella demokratian toteutumista eri valtioissa tarkastelemalla vallan kolmijaon toteutumista.

 

Kansan, ihmisten, tahdon toteutuminen edellyttää ihmisten kuuntelemista - kuulemista. Eri mielipiteiden ja erilaisten vaatimusten yhteensovittaminen yhdessä keskustellen on demokraattisen päätöksenteon  edellytys. Silloin tavoitteena ei ole valta vaan pyrkimys kaikille yhteiseen, tasa-arvoiseen ja hyvään elämään. 

 

 Kari Lunnas